Egyptiin kadonnut liikuntainto

Kyllähän on fiilikset siis täysin maassa! Toi varpaan loukkaaminen veti liikuntahalut täysin johonkin tosi kauas Egyptiin tai jotain. Varvashan on siis parantunut, mutta mulle kävi just niin kuin on niin monta kertaa ennenkin käynyt vastoinkäymisten sattuessa; likkuntainnostukseni lakkaa täysin. En oo viitsinyt mennä salille tai kävelemään. Vaikka on ollut kylmä ilma niin oon sitä mieltä että se ei saa olla este liikkumiselle.Nyt kun olen itse asiassa käynyt lenkillä ahkerammin, olen alkanut sitä jollain kummallisella tavalla jopa kaipaamaan.Pääasiassa ehkä kuitenkin sen takia, että lenkkeilyn avulla mun painonpudotus on saanut hyvän alun.  Joten lopputulos on siis se, että mieli on äärimmäisen alakuloinen. Ja niin kuin jossain postauksessa jo mainitsin,mun laihdutusurakka ei etene ellen pääse liikkumaan. Eli stopannut on painonpudotus, vaakalukemat näyttää taas vaan kohoavan.

Kaiken lisäks sain eilen niin pahan migreenikohtauksen, että itkin kivusta. Ei kiva! Tänään olen pois töistä, koska mulla on migreenin jälkeinen päivä aina sellainen "tärinäpäivä". Olo on hutera ja täytyy varoa kovasti ettei vaan käännä päätä liian nopeesti johonkin suuntaan. Ja oon sellaisessa työssä, että niin kävisi varmasti. Aina täytyy olla valppaana.

Olen nyt lukenut paljon tuollaisia elmäntaito-oppaita ja lehtiä painonpudotuksesta ja laihduttamisesta. Tai siis olen montaa aloittanut, mutta vielä en ole saanut yhtään luettua loppuun (lukuunottamatta lehtiartikkeleita). Mutta tarkoitus on ja laitan niistä arvioita paremmin tuonne kirjallisuusosioon. Yhteistä kaikille noille lukemilleni on se, että niissä puhutaan ainoastaan tunnesyömisestä ja siitä miten niihin pureutumalla painonpudotus voi todella vasta alkaa. Sen mukaan olemme kaikki siis lohtusyöjiä ja siksi olemme lihoneet. Ja sekös olettamus mua ärsyttää. Vaikka olen kuinka pohtinut omia syömisiäni niin en allekirjoita sitä, että söisin tunteideni perusteella. Joskus varmaan kyllä, mutta niin tekee varmasti kaikki muutkin - normaalipainoisetkin. Mulle tunteisiin syöminen ei kuitenkaan "jää päälle" eli kyllä mun paino on kertynyt jostain ihan muusta kuin tunnesyöpöttelystä. Tällä hetkellä ja aika kauankin itse asiassa olen jo "syyttänyt"  tätä painon kerääntymistä ja siihen vaikuttaneista syömistottumuksista ja liikunnanpuutteesta  mun väsymystä.Syyttäminen on toki aivan väärä sana, koska minähän se olen joka on laittanut ruokaa suuhuni. Olisi siis ehkä parempi puhua vaikuttimesta. Väsymykseni on vaan niin raastavaa ja lamaannuttavaa, että se vie kaikki voimat liikkumiselta ja terveellisen ruoan tekemiseltä. Työpäivät jaksan hyvin, mutta iltoja en sitten lainkaan. Nukun,nukun ja nukun. Ja jos en nuku, niin olen muuten vain poissaoleva ja horroksessa. Perhekin kärsii jaksamattomuudesta. Ei ole ehkä normaalia, mutta en tiedä mitä tehdä.Veriarvoista ei löydy mitään, lääkärin apuakin olen siis koittanut.Miten voi ihminen olla näin väsynyt- no tietysti koska olen lihava! Ja se aiheuttaa laiskuutta (niinhän ihmiset ajattelevat) ja ja ja..Ja oravanpyörä on valmis.Toisaalta on mulla lääkitys mun perussairauteen (epilepsia), että ehkä sillä vois olla jotain tekemistä väsymyksen kans. Neurologin kanssa en ole sen paremmin asiasta keskutellut kuitenkaan. Luin kylllä lääkeselosteita ja siellä mainittiin sivuvaikutuksena väsymys, mutta neurologi sanoi, ettei lääkkeeni väsytä. Ehkä siis hieman ristiriitaista infoa tullut. Mutta tämän asian kanssa on elettävä loppuelämä, siitä ei pääse mihinkään.Olen lääkkeitä syönyt jo 16 vuotta enkä halua syyttää painonnousustani lääkitystä. En ole myöskään joutunut tekemään suuria uhrauksia sairauteni vuoksi ja olen pystynyt elämään juuri sellaista elämää kuin olen halunnutkin. Lihavuuteni takia en kuitenkaan ihan niin täysipainoisesti kuin olisin halunnut, mutta anyway.

Tästä tulikin varsin avoin ja henkilökohtainen kirjoitus. Palaan tulevissakin kirjoituksissa todennököisesti näihin tunnepuolen asioihin ja väsymyksen vaikuttamiseen painonpudotuksessa.Valivalivali -tekstihän tämä on. Kuitenkin haluan jotain positiivista vielä tähän laittaa; mun mielestä on ihanaa, että on pakkasta paljon ja hienoa että Suomessa on kirjastoja! :)